Mikään ei mene niinkuin toivois. En tiedä onko mut luotu kulkemaan yksin vai provosoinko mä ihmisiä tietynlaiseen käytökseen. Ehkä vika on kokonaan mussa?
Ollaan eri paikoissa nykyään Teron kanssa. Tavallaan vapauttavaa mutta samalla ahistavaa. En halua oikein olla kenenkään seurassa, vaan oon enemmän sellanen oman tien kulkija ja miettiä asioita keskenäni.