sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Terkkuja Ruotsista!

Joulu oli ja meni ja kohta on aika uuden vuoden ja uusien kujeiden. Toivottavasti myös tällä suunnalla alkaa puhaltaa uudet tuulet, joita on toivottu jo tovi. 

Tultiin perjantaina Ruotsiin viettämään uutta vuotta Teron siskojen luo. Suomessa alkoi jouluna jylläämään oksennustauti, ja myös meillä jännitettiin tarttuuko meihin juuri tulevalle reissulle. 
Käytiin eilen Valbossa shoppailemassa ja jo autojen määrän nähtyäni alkoi syke nousemaan ja meinas paniikkia pukata. Onneks kuitenkin selvisin ja pystyin myös keskittymään olennaiseen, eli shoppailuun ;) Löysin myös kauan himoitsemani kengät todella halvalla! 

Torstaina pitää lähtee takas kotiin ja siitä alkaakin viiden päivän työputki. Oisin kyllä halunnu jäädä vielä lomailemaan. 

En tiedä meidän uuden vuoden suunnitelmista, mutta luulen että mukavaa tulee olemaan :) Seura ainakin on hyvä! 

Mitä suunnitelmia teillä on vuodenvaihteeseen? Teettekö uudenvuoden lupauksia? :)

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Ystävyydestä vol2. Ja vähän terapiasta

Lisää ystävyydestä minun näkökulmasta, josta keskustellaan melkein joka paikassa ja joka päivä.
Olin eilen tapaamassa psykiatria, kun hänen kysymyksensä kuului : " Onko sinun ystävät tai lähipiiri huomannu muutosta ja kehitystä parantumisessasi vuoden aikana?" Eipä tätä vastausta paljoa tarvinnu miettiä :" Mullahan on siis ystävät vaihtunu vuoden aikana, mikä ei mua kaduta juuri ollenkaan, niin ilkeeltä kun se kuulostaakin."

Tämä on täysin totta! Olen kaksi ystävääni jättänyt elämäni menneisyyteen jossa he myös saavat minun puolesta pysyäkin. Ja olen onnellinen kun olen tavannut töiden parista monia uusia ihmisiä joista on tullut läheisiä. Kyllästyin niin paljon olemaan se, joka aina on yhteydessä ja menee kylään. Eikö niitä viestintävälineitä ja autoja ole muillakin? Noh, saavatpahan olla. Tiedän kyllä, että kuulen tästä vielä ja paljon ja saan todennäköisesti haukkuja kuinka huono ystävä olen kun en soita ja mene käymään. Vikahan on edelleen aina minussa.
Minua ei kaduta juuri tippaakaan, että vain lopetin yhteyden pitämisen ja muun. Toki huomaan aina esim. facebookissa molemmilla jotain ystävyyteen ja muuhun liittyviä asioita, jotka on todennäköisesti tarkoitettu piilotettuna mulle. Tämä kaksikko, jonka olen taakseni jättänyt, ovat hyviä ystäviä keskenään. Mun korvat soi niin usein ns. tilliä, että siellä on varmaan hyvät puheet musta käynnissä :D

En tiedä onko kukaan huomannu mun kehittymistä ja parantumista. Olen kuitenkin ollut vahingossa yhden työpäivän ilman rauhoittavaa. Lisäksi eilen kävin Prismassa ilman rauhoittavaa, minkä tosin tein ihan tarkoituksella :) Terapiani loppuu vuoden vaihteessa, mutta sitä on syytä jatkaa. Niin minun kuin lääkärin ja psykiatrinkin mielestä.
Ollaan psykiatrini kanssa viimeksi eilen mietitty, millaisessa kunnossa menin hänen vastaanotolleen ensimmäisen kerran. Silloin mielessäni pyöri vaan, että jumitun kotiin neljän seinän sisälle ikuisiksi ajoiksi. Näin ei ole kuitenkaan käynyt ja teen kaikkeni ettei tule käymään.

maanantai 9. joulukuuta 2013

Love is in the air..

Mä oon niin happy mun elämään <3 Joulu on kohta, mulla on ihanin mies jonka tiedän ja pian on loma! Lauantai ja eilinen meni niin itkuisissa tunnelmissa mun  osalta, et ei järkeä. Mulla oli koko ajan paha mieli ja joka asiasta teki mieli alkaa itkee. Tero kävi eilen ennen töihin lähtöö tankkaa meidän toisen auton mulle valmiiks ja yllätti mut samalla ihanasti; sain pitkästä aikaa kukkia. Tai siis kukan. Joulukukan <3 Nyt on jo paljo parempi olo :)

Mulla alkaa tosiaan ensi viikolla parin viikon loma. Eli ei työharjottelua, vain rentoutumista :) Lauantaina meillä oli ns. peli-ilta ystävien kanssa. Otettiin muutamat lasit viiniä ja syötiin herkkuja. Pelaaminen ois toki voinut sujua PALJON hilpeämmissäkin merkeissä. Jotkut kun ottaa tuon pelin ja leikin hieman liian tosissaan.

Mulla alkaa olla pieni stressin poikanen tässä rauhoittavien suhteen. Oon huomannu, että nyt kun Tero on arkipäivät toisella paikkakunnalla, niin  niitä rauhoittavia tulee otettua paljon enemmän kun normaalisti. En esimerkiksi osaa nukkua nyt ilman niitä. Ne nyt on kuitenkin loppumaisillaan ja mulla on vasta ensi viikon lopulla seuraava lääkärikäynti. Lisäks en osaa olla työharjoittelussa ilman niitä. Kaiken huipuks mun unirytmi on menny ihan sekaisin. En osaa mennä nukkumaan kun vasta joskus 1-2 aikaan yöllä :( Ei siinä mitään jos oon iltavuorossa, mutta jos on aamuvuoro (niinkun tulevana viikonloppuna ois) niin voi tuottaa loppupeleissä aika suuren ongelman.