Turkey

http://www.youtube.com/watch?v=Ndyv1G_2Yxw

Yllä oleva biisi soi siis viime vuonna iltatapahtumassa, kun oltiin kaksi viikkoa Turkin Alanyassa. Rakastan sitä paikkaa <3 Ja biisistä tulee aina niin ihanat muistot mieleen, sillä voitin siellä paikallisen Miss Paradiso kilpailun :)

Ollaan miehen kanssa päätetty, että tänä vuonna ei mennä, mutta silti tekis mieli yllättää isäntä ja varata matkat <3 Mutta ainakin ensi vuonna taas kahdeksi viikoksi. Siitä paikasta on tullu meille merkittävä kohde, sillä mentiin pian kaksi vuotta sitten siellä kihloihin. Muuhun hotelliin meitä on turha saada muistojen takia. Ja onhan siellä tullut jokunen ihminenkin tutuksi.

 Kale vuorella käytiin viime vuonna ekaa kertaa. Siellä oli upeet maisemat.

Kuva Miss Paradiso kilpailusta. Olen siis blondi oikealla puolella :D Kyseessä ei siis ollut kauneuskilpailu, vaan ns. asenne ratkasee :)




Onko muita Turkissa käyneitä? :)

Kerro mielipiteesi!

Kerro minulle, mistä haluat minun kirjoittavan? Onko sinulla jokin toive? Kerro!

Sali ja ruoka

Siitä koostuu tän päivän ohjelma kuntoutuksessa. Tykkään käydä salilla, mut en oo kuitenkaan säännöllinen kävijä. 

Muut porukasta meni uimaan joten menin yksin salille, jossa ei myöskään ollu ketään. Salilla käynnin jälkeen tulee mukavan kevyt oli. Onko muita salilla kävijöitä?

Tästä mennään syömään masut täyteen ja sitten käydään jossain ostelemassa. Paikka itsessään ei valitettavasti kiinnosta mua pätkän vertaa, mutta pakko se on mennä vaikka sitten istuskelemaan. 

Alla vielä harvinaislaatuinen salikuva :D

Viikonlopun suunnitelmat?

Nyt on liila hiusväri niskahiuksissa. Mulla ei ollu kumihanskoja, joten ajattelin vetästä värit riskillä paljaalla kädellä. Tarviiko sanoa enempää? Kysehän on kuitenkin shokkiväristä :D

Mulle sanottiin töissä tänään, et mut haluttas työllistää vakituisesti. Mulla on kuulemma sellasta asennetta, jota kyseisellä liikenneasemalla tarvitaan. Päätin olla nyt tämän vuoden loppuun asti harjoittelussa siellä, että nään tuleeko työssä takapakkia paniikkihäiriön takia.

Huomenna on kuntoutus keskuksen aktiivi päivä, eikä mulla ole hajuakaan mitä tapahtuu ja moneltako pitää olla paikalla. Yhteyshenkilöni kun oli lähteny töistä jo puol 4, jolloin itse pääsin vasta töistä. Huomenna ois kans hammaslääkäri :/

Oon melkein sitten koko viikonlopun (paitsi yöt) yksin. Mies menee puuhommiin omien vanhempiensa luo. Ite saan yrittää nukkua pitkään ja lukea rauhassa kirjaa, mies kun rakastaa häiritä mua höpöttämällä sillon kun oon oikein keskittyny lukemiseen :D

Hiustenvärjäystä

Aion tänään värjätä hiusieni niskaosan Cybershopista ostamallani hot purple värillä. Mulla on mustat hiukset joten saa nähä kuinka se tarttuu. Värinpoistoa en aio tehdä, sillä multa on jokin aika sitten leikattu huonoja pois enkä halua niiden vaurioituvan niin pahasti. Joten tarttuu jos on tarttuakseen.

Eilen illalla tein vielä italianpataa ison annoksen pitkästä aikaa jota mies otti sitten tänään töihin evääksi. 

Mulla on tänään vielä töiden jälkeen viikottainen tapaaminen psykiatrin kanssa, ennen sitä jos kerkeis viedä kirjastoon muutamat kirjat. 

Huh

Onneks tän päivän työt on ohi ja huomenna vika päivä tällä viikolla sekä vielä vika päivä Hesburgerin puolella. Ei sillä, tykkään tosi paljon, mut oon sellanen että tykkään olla töissä koko ajan tekemässä jotain. Kotiin kun tulee niin tietää tehneensä ja jalat huutaa hoosiannaa ja päiväunet on parasta!

Mut kuulemma haluttas hesen puolelle ihan oikeesti töihin. Jaa-a, saapa nähä.

Nää päivät on menny kutakuinkin samaa rataa. Töihin, kotiin, nukkumaan ja iltapalaa ja sitten yöunille. Ei vaan oo jaksanu tehä mitään mainitsemisen arvoista.
Viikonloppuna ois ihana lähtee rentoutumaan kunnolla mökille, mutta meidän tuurilla sataa vettä eikä sitten tule lähettyä :(

Omat lääkkeeni

Ajattelin tehdä postauksen omista käytössä olevista lääkkeistä, joita syön paniikkihäiriöön. 

Olen siis suunnilleen vuoden syönyt Citalopram nimistä estolääkettä. Käsittääkseni se on masennuslääke. Sain sen käyttööni heti kun menin ekan kerran oireideni kanssa lääkärille. Samalla sain Opamox nimistä rauhottavaa.

Citalopram:ssa minulla on ollut koko ajan annoksena 40mg. 

Omat huomaamani haittavaikutukset lääkkeestä oli ensimmäisten viikkojen aikana. Pahimmat oli kuitenkin ensimmäiset 4 päivää. heräsin keskellä yötä paniikkikohtaukseen eikä se meinannut loppua. Ensimmäisinä viikkoina myös yökkäilin, mutten oksentanut. 

Lääkkeen tehon aloin huomaamaan noin 8 viikon päästä, mikä on ihan normaali aika tuollaisella lääkkeellä paniikkihäiriön hoidossa. Ja lääkehän tosiaan aloitettiin pikkuhiljaa annostusta suurentamalla ja lopetetaan pikkuhiljaa annosta pienentämällä. Nyt itselläni ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin omalla kohdalla lääkkeet lopetan.

Sitten tähän Opamox:iin. 

Alussa otin puolikkaan aina kun menin johonkin. Tällaisia tilanteita oli mm. kauppa, miehen vanhemmat, isosisko,omat kaverit ja muut asioinnit virastoissa jne. Lääke laittoi väsyttämään, käytetäänhän sitä myös jonkinlaisena unilääkkeenäkin.

Nykyisin en tarvitse rauhoittavaa läheskään yhtä usein kuin alussa. Voin käydä kavereiden, oman perheen ja miehen perheen, joskus myös kaupoissa ja yleensä kaikissa virastoissa ilman lääkettä. Muutamia kertoja joihinkin isompiin kauppoihin mentäessä olen tietoisesti jättänyt lääkkeen ottamatta ja haastanut itseni. Rauhoittavat minulla on kuitenkin aina mukana joka paikassa käsilaukussa. 

Kertokaa omista lääkkeistänne mitä syötte tai sitten kysykää jos, ette syö ja jokin mietityttää :) 

Aamuihminen?

Joo en! Heräsin 05.30 miehen kanssa samaan aikaan. Oon jo juonu itselleni tyypilliset kaksi kuppia kahvia ja käynyt koirakaverin kanssa aamulenkillä. Vaan mitän sitten? Töihin meen vasta tunnin päästä ja matka töihin kestää pari minuuttia.

Yöllä en saanu unta. Mulla soi päässä Robinin Frontside Ollie. Tämän jälkeen alkoi soimaan Aamupoikien versio biisistä Tacata, joka kertookin sitten kakasta :D Nyt naurattaa, mut yöllä ei.

Olkoon tämä päivitys nyt sellainen jossa ei taas ole juuri mitään kummempaa asiaa :D

Joten huomentaa vaan just sulle ja mukavaa päivää :)

This is me...

Noniin, aluksi ajattelin että en. Mutta nyt sit kuitenkin
päätin antaa ns. kasvot tälle blogille ;D Ainakin jonkinlaiset.

Käytiin siis miehen vanhempien luona ja olohuoneessa tuoksui juuri puusta kerätyt omenat. Tuli mieleen ihan syksy. Tällä hetkellä mulla menee hermo ylinopeaan kärpäseen meidän olohuoneessa. Ollaan koitettu nirhata se jo ainakin tuhat kertaa, mut se on nopeempi ku me :(

Eilinen

Ei ollu eilinen kokkailu kuvan arvoinen :D Mut kyllä sitä söi.
Käytiin vuokraa parit leffat eilen illalla, Kaappari ja Rakkauden rasvaprosentti. Suosittelen tuota jälkimmäistä kaikille romantiikasta tykkääville. Ite olin taas perus oma itseni, ja lopussa pidättelin kyyneleitä :D Ostettiin myös molemmille about kilon pussit namia. Kaappari elokuva oli kans ihan ok, mut mainos antoi ymmärtää sen olevan parempi.

Kohta startataan auto ja lähdetään miehen vanhempien luo. Tää päivä menee totaalisesti rentoutuen ja olemalla vaan, aamulla taas aikainen herätys ja aamuvuoroon Hesburgerille. Vielä ens viikko sillä puolen. Oon vähän kahden vaiheilla mahdollisen työpaikan suhteen kyseisessä liikennemyymälässä. Ihmiset on mukavia, mut negatiivinen puoli on se, että työ olisi kolmivuorotyötä ja pääsääntöisesti viikonloppuja ja iltoja sekä öitä. Huonompi homma siinä vaiheessa, kun mies lähtee reissuhommiin. Noh, ehkä stressaan tuosta sitten kun se tulee enemmän ajankohtaiseksi :)

Rentoa sunnuntaita kaikille <3

Vapaapäivää ja rentoutumista ja hyvän ruuan valmistamista.

Niistä on siis tämän perheen lauantai tehty :)

Mulla tuli aamulla sellainen olo, että vaikka kaikilla on erilaisia vastoinkäymisiä ja alamäkeä, niin kaikesta selviää.  Puhuminen on tärkeää ja omien tunteiden jakaminen. Vertaistuki on myös hyvä vaihtoehto, jota itse henkilökohtaisesti kannatan!

Kävin äsken taas mieheni kanssa Prismassa, toki rauhoittavan lääkkeen voimalla. Mutta kokemuksesta selvittiin ja nykyään lähden kaupoille mielelläni. Vuosi sitten ei olisi tullut puheeksikaan, että mua olisi saanu lähtemään isompaan kauppaan. Omaa terveydentilaa kannatttaa katsoa suuremmalla aikavälillä. Silloin tilanteen huomaan parhaiten. Tänään annoin oman mieheni lukea tätä blogia ensimmäisen kerran, ja mies tykkäsi tavastani kirjoittaa :)

Tänään teen siis ruuaksi texas pihvejä, kermaperunoita ja punaviinikastiketta. En ole mikään kokkailun ammattilainen, joten yllätyksenä odotan mitä siitä tulee :D Laitan kuvan huvikseni tänne sitten kun sapuskamme on valmista. Kokkailun suhteen olen aika lailla myös sellainen , että rakastan kokeiluja ja valmiita resptejä muokkailen itse.

Mitä ihmisillä on suunnitelmana tälleen lauantaille? :)

Huomenta !

Olin eilen siis ekaa iltaa työharjottelussa Hesburgerin puolella. Aika hektistä hommaa. Mut aika meni nopeesti, kun sai koko ajan juosta pää kolmantena jalkana :) Tänään taas, itse asiassa tunnin päästä alkaa työvuoro.
Kävin maanantaina tosiaan myös ostoksilla ja löysinkin takin jota oon ettiny. Onneks se löyty myös halvemmalla mitä muissa kaupoissa :) Rakastan kaulahuiveja ja pipoja ja eikö vaan sellaisiakin taas tarttunu mukaan :)
Kun menin kauppakeskukseen, meinas paniikkikohtaus päästä yllättämään. Aikani etin vessoja ja mietin eikö koko paikassa oo vessoja muuta kun Ikean puolella. Onneks kuitenkin löyty ja pääsin sinne rauhottumaan. Hetken päästä se menikin ohi ja päätin että se ei saa nyt vietyä mua pois ostoksilta. Eikä sitten kyllä enää ahistanutkaan loppuajasta :) Näin taas oon haastanu itteeni.

Eilisestä rauhotuttu :)

Rauha maassa ja kaikki hyvin. Tänään mennään minun isosiskon luo syömään ja ehkä saunomaan. Päästään siis taas siskon kanssa parantamaan maailmaa :D

Maanantaina aion lähteä aikaisin aamulla shoppailemaan, kerta perjantain reissusta ei tullukaan mitään. Ja aion lähteä yksin. Rakastan shoppailla joko yksin tai mieheni kanssa. En tykkää yhtään shoppailla kavereiden kanssa, koska aina tuntuu olevan jonkinlainen kiire. Omasssa rauhassa saa pyöriä kaupoilla niin kauan kun jaksaa ja saa olla vain hiljaa eikä tartte höpistä mitään turhaa :D Shoppailuterapiaa siis maanantaina ;)

Mä en aio ottaa valokuvia mun ostoksista ellei kansalaiset sitten halua? :)

Ei niitä parhaimpia päiviä!

Heissan,
eli kuten otsikkokin jo sen sanoo, aion avautua!

Aamulla herätessäni ajattelin maksaa laskut, koska oma kuntoutusrahani tuli tänään. Noh, netti ei toimi.
Menen siis puhelimella pankin sivulle ja kappas, en muista omaa käyttäjätunnustani. Siinä aikani kelailin päässäni, mut ainut joka muistu koko ajan mieleen oli oma tilinumero.
Siispä laskun maksut jäi väliin. Lisäks ajattelin, että käyn tililtä nostaa rahaa, kun aioin mennä aktiivi päivän jälkeen shoppailemaan.
Aamulla oli vielä hammaslääkäri aika ja ennen sitä kävin automaatilla. Eipä ollu rahaa tullu. Kelaan siis soitto "MISSÄ MUN RAHAT?" -"niiden maksupäivä on vasta maanantai"      JOOPA!!!
Eipähän siinä. Hammaslääkäriin menoks.Enkä muuten käyny shoppailemassakaan.



Että tällästä tänään. Ansku kuittaa.

Fiiliksiä...

Tän päivän ajan päässä on soinu alla oleva biisi. On se vaan niin ihana ja tavallaan voimaa antava :)
Olin tänään taas töissä ja päivä meni taas ihan suht nopeesti, mies alotti kans eilen uudessa työpaikkassa ja on ihan fiiliksissä!
Tälle illalle ei sen suurempia suunnitelmia ole, kotona vain ja taidanpa olla kirjan ääressä.


Mukavaa illan jatkoa ihanaiset! :)

Aika on mennyt ihan hujauksessa!

Aluksi pahoittelut blogin hiljaiselosta. Ei tule toistumaan :)

Huh, paljon on tapahtunut ja paljon olen myöskin haastanut itseäni paniikkia vastaan. Olen nimittäin tällä hetkellä työharjoittelussa. Huomenna alkaa toinen viikko. Lisäksi työharjoittelupaikkani ei ole se mikään hiljaisin, olen nimittäin ABC- liikennemyymälässä. Olen tykännyt.

Alku pelotti ja jännitti, mutta otin aamulla puolikkaan rauhoittavan ja päivä menikin hujauksessa. Olen ollut aikaisemminkin töissä kaupan alalla, ja sieltä ne sosiaaliset taidot vaan tuli takas esiin :)

Itsensä haastaminen meidän tilanteissa kannattaa, mutta siitä ei pidä ottaa mitään ylimääräisiä paineita. Kannattaa mennä askel kerrallaan ja oman jaksamisen mukaan. Eikä myöskään pidä turhautua, jos ensimmäisellä kerralla ei onnistuisikaan. En onnistunut nimittäin minäkään. Enkä välillä onnistu vieläkään.

Mitäs muuta, rentoutunut olen mökillämme hiljaisuudessa. Harmi vain, että kohta käännytään jo niin pitkälle syksyyn ettei mökille enää pääse. Olen kuitenkin talvi ihminen ja jo lumi itsessään rentouttaa ja rauhoittaa minut. 

Pääsin myös www.terve.fi -sivulle kirjoittamaan blogia paniikkihäiriöstä. Sieltä voi myös käydä kuulumisia käydä katsomassa, mutta eiköhän ne ole aika lailla samanlaisia kuin täälläkin :) Lisää infoa annan myöhemmin kunhan pääsen koko sivustolle paremmalla ajalla perehtymään :)

Huomenna mennään taas harjoitteluun, joten tänään hyvissä ajoin nukkumaan - herätys kun on jo klo 04.30.

Palaillaan! :)

-A